Multi
Champion
C.I.B. & BALT & FI & EE & LV & LT & RU &
RKF &
SI & UA & RO & UA GRAND & SE CH RKF W-08
HEADLINE
ZABAGLIONE "Samba"
dob: 23.10.2005,
female
sir: Mama Bianca Sir Airborn
dam: FIN CH Juron Helen Of Troy
Kuvan copy: Jonna Kainulainen
Top Löwchen Junior 2006 #3
Vuoden Löwchen narttu #10
Top Löwchen bitch #10
Legg Calve Perthes disease, the right
hip treated by surgery on 30.08.2006
Eyetested 27.04.2008: clear
Kneetested 27.04.2008: 0/0
BOB CC CACIB
Jadranka Smojever-Selimovic, Kroatia
14.07.2007 Kokkola Kv, Branislav Rajic Slovenia
pienet koirat
Kesälomamatkan teimme Jönköpingin triple INT näyttelyyn Ruotsiin. Mukana matkassa oli Hirvosen Tiina sekä kaksi tipsua. Matkamme sujui hienosti ilman isompia kommelluksia, matkasää oli milloin loistava, milloin taas vähemmän loistava, mutta nahka tuli taas perinteisesti grillattua.
Näyttelypaikka oli ihana, mutta olisin toivonut että kehiin olisi päässyt helpommin kuin telttojen ahtaista väleistä puikkelehtien.
Ruotsalaista makkaraa en voi suositella. Onneksi mukana oli lääkettä koirien vatsan hoitoon... jota voin suositella myös ihmisille ;)
Ja Sambasta siis tuli Ruotsin muotovalio, onnea Samballe :)
PN-2 tulos on Samballe suuri voitto! Samban operoitu jalka meni viime syksynä melko surkeaan kuntoon
ja meillä alkoikin siitä taas melkoinen työ jalan kuntoon saamiseksi.
Rosita onkin toiminut Samballe parhaana terapeuttina houkutellessaan
Sambaa juoksemaan ja riehumaan pitkin lumihankia. Ja iso kiitos myös tälle loistavalle runsaslumiselle talvelle!
Myös joulukuussa tehdyn kohdunpoiston ansiosta Samba on tullut paljon reippaammaksi ja leikkisämmäksi.
Torstai-iltana 26.11. Koivusen Tarja, Tuuran Anja ja minä aloitimme matkan kohti Norjan Lilleströmiä,
NW-09 näyttelyä. Mukanamme oli kaksi kiinanharjakoiraa Pinki ja J Lo, afgaani Hilda sekä pikkuleijona Samba.
Matka meni suhteellisen hyvin -Ruotsin hyvillä teillä on mukava ajella, ja Norjan puolella ajomatkaa kiemuraisilla
vuoristoteillä ei juuri ollutkaan. . Hotelliimme saavuimme perjantaina iltapäivällä ja ehdimme hyvin pestä koirat lauantain näyttelyä varten.
Lauantaina kehissä olivat Pinky ja J lo, joista J lo:n sijoitus oli aivan loistavasti PN4
(harjakoiria oli kaikkiaan 79 kpl). Samban sijoitus leijonakehässä oli myös PN4.
Sunnuntaina jännitimme afgaanikehällä Hildan kanssa mutta siellä juhlivatkin lopulta vain ruotsalaiset, joten pääsimme aloittamaan kotimatkamme jo ajoissa iltapäivällä.
Vaikka tältä minimatkalta saavuimmekin laihoin tuloksin kotiin, niin muistoihin jäivät ainakin liukumiinat, kiertoajelut Gardermoenissa sekä Tukholmassa, ja kehua pitää kuitenkin hienoa näyttelypaikka, jossa oli valtavat hallit ja
niissä isot kehät kokolattiamattoineen.
05.-06.09.2009
Sambasta Romanian Muotovalio
Teimme Samban kanssa hienon matkan aurinkoiseen ja lämpimään
Romaniaan.
Erään
toisen matkan peruunnuttua sain tietää tästä Romanian
Dracula Show'sta ja matka oli sillä
hetkellä päätetty (kun pomolta tuli lupa vapaaseen).
Hyvin aikaisin keskiviikko aamuna 02.09. lähdimme
Lopelta Helsinkiin ja tapasimme siellä muita matkalle lähtijöitä.
Koivusen Tarja toi minulle mukaan
kiinanharjakoiransa Säteen (Tippytoes Thumbolina) ja Tuuran Anja
lähti kaverikseni afgaaninsa Hildan
(Choise Dancing Queen) kanssa. Matka jatkui Helsingistä Tallinnaan
ja näin alkoi ikimuistettava koiranäyttelymatka
kohti Romaniaa.
Bussissa siis matkasimme, seurustellen ja nukkuen, halki Baltian maiden
ja keskiviikko iltana myöhään saavuimme
Puolaan hotelliimme yöksi. Aamulla aikaisin jatkui matka Puolasta
Slovakian ja Unkarin kautta Romaniaan,
Transilvanian ylängölle Targu-Muresiin, jonne saavuimme perjantaina
bussissa nukutun yön jälkeen.
Hotellimme oli siisti ja henkilökunta mukavaa. Lämmintä
oli ja uima-altaallakin saattoi halutessaan viettää aikaa.
Minä päätin kuitenkin suoristaa jalkani ja ottaa päikkärit
sillä aikaa kun Anja pesi Hildansa. Illalla kokoonnuimme
koko porukka hotellin ravintolaan ja meille tarjoiltiin Dracula illallinen
paikallisen paloviinan (huh, olipa jytyä!) kera.
Ruoka oli kyllä makoisaa ja ilta oli mukava.
Lauantaina
05.09. osa porukasta lähti jo aikaisin näyttelypaikalle erkkareihin,
mutta meillä oli aamu vapaata köllöttelyä,
joten aamiaisen jälkeen pesin ja laitoin tytöt Säteen
ja Samban, ja näyttelypaikalle lähdimme kahden maissa iltapäivällä.
Cacib näyttely alkoi klo 16.00. Koska olimme ajoissa paikalla,
meillä oli aikaa tutustua näyttelyalueeseen ja kauniiseen
linnan pihaan. Myyntikojuja oli jonkin verran paikalla, ei mitään
kovin erikoista ollut kuitenkaan tarjolla. Ruokaa ja
juomaa oli sitten valinnan varaa sitäkin enemmän.
Meidän pienten kehä olikin sitten ihan erossa muusta porukasta,
pari metriä korkealla esiintymislavalla, joka ei ollut
järin suuri, mutta eipä koiriakaan ollut paljon. Samban esitin
ensin ja se sai rotunsa ainoana edustajana koko potin.
Kun tuli Säteen vuoro, ei mennytkään sitten niin hyvin;
Säde sijoittui luokassaan kolmanneksi. Anjan esittämänä
Hilda oli tällä välin sijoittunut luokassaan toiseksi
näyttelyalueen toisella laidalla.
Illan pimetessä klo 21 alkoivat sitten juhlallisuudet ja hyvin
joutuisaan tahtiin sijoitettiin kustakin ryhmästä kaksi
parasta, joista voittaja pääsi BIS-kehään. Ennen
BIS:iä saapui Mr Dracula paikalle. Hänet kannettiin näyttävässä
show'ssa ruumisarkussa ja hän tuli valitsemaan näyttelyn kauneimman
koiran. Olipa hieno show!!
Puolen yön jälkeen hotellille päästyämme uni
taas maittoi :)
Sunnuntai
aamuna olikin sitten aikainen herätys. Kaikki tavarat piti pakata
mukaan, sillä emme enää palaisi hotellille,
ja aamiaisen jälkeen lähdimme toisen päivän cacib-näyttelyyn.
Ja sama esiintymislava meillä jälleen. Ai niin, joka kehässä
oli lista missä järjestyksessä kukin rotu arvostellaan,
sama lista oli luettelossa. Lauantaina lista oli meillä eri kuin
luettelossa, ja etenimme luettelon mukaan. Sunnuntainakin
lista meidän kehässä oli eriävä luettelon
kanssa, mutta nyt etenimme kehällä olevan listan mukaan. Eli
kun olin jo
viemässä Sambaa kehään, niin eipä sitä
huolittukaan ja sitten valkeni että Säde menee tänään
ensin, onneksi helposti
laitettava ;)
Säteen kanssa menikin paremmin tällä kertaa, Säde
nimittäin hurmasi tuomarin peruuttamattomasti, kirjaimellisesti,
ja tuomari valitsi Säteen parhaaksi nartuksi (ja VSP). Säteestäkin
tuli Romanian muotovalio.
Ja Samba sai jälleen rotunsa ainoana edustajana koko potin. Ja
Hildalle oli annettu vara-cacib.
Suomalaisia koiria oli näyttelyssä kolmanneksi eniten ja kannustusjoukoista
sen myös kuuli; suomalaiset koirat
menestyivät hyvin.
BIS'in
jälkeen pakkasimme kaiken omaisuutemme jälleen bussiimme ja
suuntasimme ensin läheiseen markettiin ostoksille,
sillä seuraavan yön matkaisimme bussissa. Aamulla herättyämme
olimmekin taas jo Puolassa. Joukossamme
menestyneiden koirien kuohuvaiset kiersivät bussissa ja kyllähän
niitä riittikin. Hyvällä porukalla oli tosi mukava
matkata. Tallinnaan saavuttuamme illalla 08.09. oli jo hieman haikea
olo. Kävimme vielä sataman lähellä olevassa ostoskeskuksessa
tuhlaamassa viimeiset ropomme ja sitten laivaan ja kohti kotia.
Mallulle terveisiä; Jos Pietarissa pesimme hampaamme skumpalla, niin tällä reissulle pesimme bussin lattian punkulla ;)
No
Sambasta tuli siis Romanian valio. Samban agility ura päättyi
samalla. Lityily on ollut Samballa niin takkuista
koko kesän, ensin juoksun takia ja sitten valeraskauden takia.
Ja kun noistakin päästiin, niin ei sitä vauhtia saatu
sittenkään tarpeeksi mihinkään. Kerhon kauden päätöskisoista
jouduimme jäämään pois oman flunssan ja
matkavalmistelujen takia, se hiukan harmittaa minua, mutta tuskin Sambaa.
Romanian matkalta oma kamera ei tarpeeksi täyttynyt, mutta laitan muutaman linkin, joissa voitte halutessanne viettää muutaman tovin :)
Kuvaajat: Laakkonen Nicke ja Toivonen Hissu: http://www.kolumbus.fi/~w406043/romania/
Viivin
blogi: http://oili-aune.blogspot.com/
MiliaM Travel: http://miliam.ee/galerii/main.php?g2_itemId=4135
Ja
hiukan omia kuvia:
Virallisestikin Samba on nyt Kansainvälinen muotovalio. Onnea Samba!!
Samban kanssa meillä on vielä tavoitteita, mutta aika näyttää toteutuvatko ne joskus.
Headline-kasvateista Samba on 6. Kansainvälinen muotovalio.
Oli muuten niin uskomaton reissu, että se siitä.
Ja sitten muihin uutisiin; agilityssä kerhonmestaruuskisoissa meni aika veltosti, sillain Samban tyyliin.
Rata tuli suoritettua täysin virheittä, mutta aikasakot pudottivat sijoituksemme nopeempien taakse, sijoitus 5/9.
Kesäkauden ekat treenit menivät myös aivan poskelleen. Samba vaan haaveili eikä ollut mukana touhussa ollenkaan.
Saattaa kyllä olla osasyynä tuohon haluttomuuteen juuri alkanut juoksu, eli lomaa tuli joka tapauksessa muutama viikko.
Eikä parempaa ajoitusta olisi voinut toivoakaan ;)
Kolmen näyttelyn viikonloppu on takana ja bussissa ajettuja kilometrejä noin 4500, HUH!!
Mutta tuloksena loistavasti kolme serttiä ja yksi cacib, kerran ROP.
Suomalaiset usein valittavat kun näyttelymaksut ovat meillä niin kalliita ja palkinnot huonoja.
Mutta Sloveniassa maksoimme näyttelymaksuja saman verran eikä palkintoja saatu minkäänlaisia.
Ne ROP-koirat, jotka kävivät ryhmäkehässä, saivat sieltä pois tullessaan ROP-ruusukkeen, ei muuta... paitsi sijoittuneet.
Mielenkiintoista oli se, että kehissä oli huomattavasti enemmän miehiä esittämässä koiria kuin meillä Suomessa.
Ja jos en kovasti valehtele, niin saattoivat olla ammattihandlereita, koska samat tyypit olivat useammassa kehässä
esittämässä koiria. Meillä ei_niin_ammattihandlereilla oli jo homma muutamankin koiran esittämisessä ;)
Mutta Samba suoriutui viikonlopusta ihan hienosti, olen ylpeä tytöstä. Vain muutamat hyppyaskeleet häiritsivät
Samban liikkeitä, mutta voi olla että tuomarit eivät niitä edes huomanneet. Tässä Samban sunnuntain arvostelu,
tuomarina Ivan Vasiljevi´c SRB: "Excellent type. Strong, well balanced. Nice eyes. Good topline & tailset. Excellent
movement. Well presented."
Mielenkiinnolla sitä aina odottaa uuden vuoden juhlintaa ja pauketta, miten koirat siihen milloinkin reagoivat.
Sambaa ei ainakaan pelottanut yhtään, ja vuoden ensimmäisenä päivänä kun naapurissa jossakin vastarannalla
soi musiikki melko täysillä, niin pitihän sitä nyt hiukan kuitenkin ihmetellä.
Ja kun vauhti on kova eikä aina ihan heti huomaa minne se kaveri meni, niin sitä ei ehkä itsekään osaa päättää
kyllin nopeasti, mihin suuntaan sitä lähtisi...
Eilen illalla agitreeneihin saavuttuamme saimme yllätykseksemme kuulla että pidämme ryhmän kesken pikkujoulukisat.
No ei siinä vielä mitään, mutta kun olimme rataan tutustumassa niin kouluttajamme Anni kertoi radan olevan 3-luokan
rata. Jippii!! No ei se onneksi kovin vaikea ollut vaikka siinä olikin keinu, mutta onhan meillä keinu ollut radalla syksyn
aikana kai lähes joka kerta. Yllätys oli myöskin se, tosin positiivinen, että esteet oli nyt numeroitu :) Blondin on
siis hieman vaikeampi eksyä radalta ;)
Sillä aikaa kun maksit ja medit aloittivat kisaa, niin Samban kanssa aloitimme makkaransyöntikisaa. No siinä lajissakaan
emme kyllä ajalla pärjää! Samba teki niin tarkkaa työtä että aikaa kului, hyvä ettei kääntänyt lattialaattoja ympäri
makkaroita etsiessään :)
Radalle päästyämme Samba oli jo innostunut tuosta makkaransyöntikisasta sopivaan kisavireeseen, joten pääsimme
hyvin vauhtiin ja likalla oli fiilis kohdallaan. Rata meni mielestäni loistavasti ja ainoa vitosen virhe tuli kun keinun
laskiessa otin hieman siitä kiinni ja tasoitin sen laskuvauhtia. Nopeutta meillä ei hirveesti ollut, kuten tavallisestikin,
mutta näin vähällä virhemäärällä sijoituksemme oli 7-koirakkoisessa porukassamme 1.
Meillä on mukava porukka ja loistava ohjaaja Anni sekä apuohjaaja Raisa, ja harrastus Samban kanssa on ollut tosi
mieluinen. Välillä Samba on vaikea saada syttymään radalla ja toisinaan taas se keksii esim. keinulla istuvan mörön
ja yrittää suorittaa ihan mitä muuta estettä tahansa, kunha vaan ei tarvitse mennä keinulle. Ja toisinaan taas se
menee keinulle ihan kuin ei mitään. Annin mielestä Samba suorittaa esteet takuuvarmasti, mutta ehkä se vain
välillä tykkää kiusata tai heittää haastetta minulla ;)
27.-28.9.2008 Viikonloppu Ahvenanmaalla
Tiina
ja Milka olivat menossa näyttelyyn koirineen ja minä lähdin
kuskiksi mukaan.
Matkamme alkoi perjantai-iltana ja autoon lastattiin Tiina ja
tipsunsa Jaffa ja Lilla, Annen tipsu Nata, Milka
borderinsa Manun kanssa sekä minä ja Samba.
Lauantaina
sain kerrankin seurata leijonakehää ilman minkäänlaista
jännitystä, kun ei ollut omaa koiraa ilmoitettuna
kehään. Sen sijaan jännitin kyllä Tiinan puolesta,
kuinka käy... ja hyvin kyllä kävi; Jaffa sai ensimmäisen
Suomen
sertin ja oli PU2, hienoa! Lilla, The Babyface, sijoittui luokassaan
toiseksi ja Annen Nata oli Rop-vet ja VSP. Hieno päivä.
Sunnuntaina
oli Milkan vuoro jännittää, ja kyllä jännittikin
;) Manun sijoitus tasaisen varmalla esiintymisellään
nuorten luokassa oli ERI2.
Vielä
ennen satamaan menoa ehdimme pysähtyä hetkeksi ulkoiluttamaan
koiria ja samalla saimme napattua
jonkun kuvankin.
Kiitokset
Tiinalle ja Milkalle mukavasta matkasta ja viikonlopusta. Toivottavasti
iloinen portsari löysi viininsä,
sai kaverinsa hereille baaritiskiltä, eikä saanut kotona kovasti
kaulimesta ;)
Samba ja Manu
Milka ja Tiina sekä koiruudet Manu, Samba, Selma, Jaffa, Lilla ja Nata.
Eilen oli syksyn agiurheilumme päättäjäiset kisailun merkeissä. Rata oli helppo; aitoja, puomi, 2xputki, A-este,
muuri ja pituus, ja radan ihanneaika oli 40 s.
Treeneissä meillä on mennyt Samban kanssa tosi hyvin; olemme saaneet vauhtia lisää joka varmaankin johtuu pitkästä kesätauosta ja Samba on ollut hyvin innoissaan aina treeneissä. Radat on suoritettu vähin virhein ja Samba seuraa
koko ajan minua, eli suurimmat virheet tulevat minun huolimattomasta ohjauksesta.
Ratamme lähti kuitenkin nyt hieman vaisusti liikkeelle, koska alkuun joltakin oli pudonnut herkkupaloja, niin eihän
Samba voinut syöksyä ekalle esteelle ennen kuin herkkupalat oli korjattu parempaan talteen. Lopulta herkkutuokion
jälkeen pääsimme alkuun, ensin kolme aitaa ja sitten puomille (joka meillä vieläkin mennään melko madellen,
liekö korkean paikan kammoa??), sitten kaksi aitaa ja puomin alla olevaan putkeen (hyvin menee), putken
jälkeen kaksi aitaa ja taas putkeen, jonka toisesta päästä hyvin nopeasti A-esteelle (hieman kyllä jännitti se,
kun ei ole treenattu alkukesän jälkeen sitä lainkaan, mutta loistavasti meni) ja siitä muuri, pituus ja aita.
Maalissa ja aika 46,20 ilman virheitä. Loistava suoritus! Samba oli siis tuloksellaan 6,20 minien 4. Nollavirheisiin
ei voi kuin olla tosi tyytyväinen.
Olinpa jo päättänyt että talvitreeneihin emme mene jatkamaan, mutta jo toinen virheetön rata epävirallisissa
tänä kesänä pistää miettimään. Koira ainakin on loistava ja nauttii, mutta syy nyt hitaampaan vauhtiin oli sadekeli,
joka ei todellakaan ole Samban lempikeli.
Juoksu on ohi, valeraskauskaan ei tainnut haitata tätä syksyä (kuten viime syksynä sen vuoksi Sambasta ei
ollut yhtään mihinkään!), tassu- ja korvatulehdus vain seurasivat juoksun jälkeistä elämää, mutta niistäkin on
jo selvitty, eli elämä on oikeastaan hyvällä mallilla. Tuo operoitu oikea takajalka on toiminut lähes virheettömästi,
joskus vain vahingossa Samba loikkii kolmella jalalla.
Vietimme Samban kanssa todella syksyisen mutta poutaisen vapaapäivän Kaivarissa Kääpiökoirayhdistyksen
erikoisnäyttelyssä, ja kuten kuvista näkyy, niin nauttia saa kun ei olla kehään menossa ;) Ja grillimakkaraakin sai
syödä!
Mukavan päivän kruunasi Samban Suvi-mummin ja hänen kahden tyttärensä Kiarran ja Madden napatessa
kolme parasta sijoitusta narttukehässä, Suvi vielä sijoittui BIS-kehässä vetskuissa aivan loistavasti ollen VET BIS-2.
Hienoa Riitta ja kennel Mama Bianca!!
Kaivarista poistuttuamme kävimme vielä Hietsun kirppiksellä etsimässä aarteita ja sen jälkeen kävimme
tervehtimässä Viksu-veikkaa (Headline Snow White Joy) ja Marja-Leenaa. Viksulla tuntuu elämä menevän hyvin;
monet epäsosiaaliset tavat on poistuneet ja Viksun silmissäkin on lempeä ja rauhallinen katse. Suuret kiitokset
Marja-Leenalle Viksun hyvänä pitämisestä.
Ai niin, kiitokset Mallulle kartturina toimimisesta :)
02.07.2008 Samba on nyt kansainvälinen muotovalio
Mukavasta
matkastamme saa lukea Uutiset -sivulta lisää. Jos on Venäjällä
vaikeaa saada ruokaa, niin ei kyllä titteleitä!
Idän ihmeet on nyt nähty ja voimme katsoa länteen päin
ja... tästä on hyvä jatkaa ;)
Hieno päivä, Samba esiintyi mallikkaasti ja sijoitus oli aivan huikea BIS-3 (Enemmän mätsäristä Uutiset-sivulla).
Tiina otti niin paljon kuvia mätsärissä, että niitä riittää vielä tännekin muutama:
Kyllä eilen illalla oli taas naurussa ja kärsivällisyydessä pitelemistä :)
Olimme nimittäin viime sunnuntaina Joensuussa näyttelyssä, ja sattui sitten vettä satamaan koko sunnuntain,
joten olisihan se pitänyt arvata mitä tapahtuu, kun märkää koiraa pitää kosteessa autossa (jossa on siis myös
8 muuta märkää koiraa) kuuden tunnin kotimatkan ajan.
Alkuviikko oli vielä sellaista huisketta sinne tänne, että vasta eilen (torstaina) illalla ehdin ajatella Samban
kampaamista. Huvittavaa tässä on se, kuinka hyvin Samba osaa lukea ajatuksiani... en nimittäin tehnyt mitään
sellaista josta se olisi voinut arvat mikä on homman nimi, mutta joka tapauksessa se majoitti itsensä loppuillaksi sängyn alle.
Tulihan se sieltä kun aloin tehdä ulos lähtöä, ja pikkulenkin jälkeen sain sen lopulta trimmipöydälle. YES!! Mutta
olipa likassa takkuja, huh! Tunti meni hommassa mukavasti, mutta kyllä sen jälkeen taas Samba uskalsi tulla sänkyyn
viereeni vallan tyytyväisenä ;)
Kyllä tää likka on NIIN viisas :)
Tulihan se viimeinen sertti sitten jo kevään ensimmäisestä näyttelystä :) Valio-tyttö!
Ja agitreenit jatkuu vielä tämän kuun Aptuksen hallilla, sitten jäämme odottelemaan ulkokentälle pääsyä.
Muuten treenit on sujuneet loistavasti, mutta keinun kanssa tuli kämmittyä. Ja harmiksemme treenipaikan
keinu on nyt rikki, joten emme pääse sitä treenaamaankaan.
20.02.2008 Vauhdikasta alkuvuotta
Alkuvuosi on Samban kanssa treenattu vain agilitykentällä, mutta meno on ollut vallan toista kuin mitä se oli viime
syksynä :) Enää ei ole tarvinnut houkutella Sambaa esteeltä toiselle, vaan on ollut itsellä täysi työ pysyä Samban
menossa mukana.Tämän viikon treeneissä Samba nousi jo A:lleki vain pienen suostuttelun jälkeen, ja
jatkoi siitä loistavasti taas seuraavalle esteelle.
Kyllä on kiva katsoa sitä intoa joka tuohon koiraan on palannut.
Näyttelyistä pidämme vielä toistaiseksi taukoa, mutta eiköhän tuosta tytöstä kesällä viimeistään tehdä VALION
arvoinen tyttö!Terveisiä Vilnasta, jossa vietimme melkoisen viikonlopun; plakkarissa nyt kaksi Liettuan serttiä sekä cacibia.
Samba on nyt cacibin päässä KANS MVA -tittelistä sekä sertin päässä neljän maan valioitumisesta :)
Menestyksekkään viikonlopun päätimme eilen vielä menestyksekkäästi agility-treeneissä; Samban kankeasti alkanut treenikausi on kääntänyt suuntaansa ja eiliset radat menimme melkoisen mallikkaasti.
Ensimmäinen rata oli tosi helppo, aitojen lisäksi olivat vain puomi, keinu ja pituus. Samballa oli pitkästä aikaa, siis
todella pitkästä aikaa fiilis paikoillaan ja rata suoritettiin vauhdilla ja tosi hienosti.
Toisella radalla oli aitojen lisäksi kepit, putki ja A. Tällä radalla vain A tuotti päänvaivaa; siihen Samba ei
noussut vauhdilla, mutta selvästi nöyrtyen "tahtoo olla minulle mieliksi" -asenteella nousi A:lle ja antoi minun työntää ylöspäin, mutta alas tyttö tuli ihan nätisti... eikä enää yrittänyt oikaista sivulle hyppäämällä.
Nyt on taas mieltä jatkaa ensi vuonna uudelleen treenejä, ehkä emme ihan vielä heitäkään hanskoja naulaan
tämän harrastuksen kanssa. Syy vauhdin puuttumiseen löytyy varmasti hormonitoiminnasta, sillä nyt kun
juoksusta on kulunut kolme kuukautta, on Samba ollut paljon pirteämpi ja reippaampi.
Loppuvuoden uusi harrastus Samballa on ollut uinti; olemme joulukuun ajan käyneet Hyvinkäällä Koirakylpylä
Aptuksessa uimassa kerran viikossa. Samba ei ehkä ihan kauheesti tykkää ratauinnista (tai sitten kastumisesta),
mutta minun mielikseni, selvästikin, se ponkaisee voimakkaasti uuteen lähtöön kerta toisensa jälkeen. Lopuksi turkin föönauksen ja herkuttelun jälkeen se on aivan innoissaan valmis kotimatkalle, mutta joka kerta se myös
tulee uimalaan yhtä innoissaan uudelleen.
Lopuksi vielä tuosta oikeasta takajalasta, leikatusta siis, se ei ole ihan täysin kunnossa vieläkään,
oli minusta ainakin kesällä parempi kuin nyt. Liekö sitten kosteus ja viileät ilmat syynä siihen että
hyppyaskeleita tulee otettua välillä ihan liikaakin. Terveessä jalassa on edelleen paremmat lihakset kuin
tässä leikatussa jalassa ja Samba tahtoo mieluummin aina ponnistaa terveellä jalalla.
(c) Jonna Kainulainen
Loppukesä menikin sitten omenoita ja viinimarjoja syödessä. Ne ovat Samban suurta herkkua, marjat Samba kävi poimimassa suoraan pensaasta, ja omenatilanne käydään tarkastamassa joka kerta kun olemme ulkona.
Pientä taukoa on harrastuksista pidetty (töitäkin kun on välillä tehtävä), mutta nyt kun juoksu on
juuri loppunut niin ensi viikolla pääsemme aloittamaan Hyvinkäällä talvikauden agility-treenit.
Muutama näyttely on vielä tänä vuonna edessä, mutta talven taidamme sitten keskittyä vain agilityyn ja jättää näyttelykehät tauolle... ehkä, tai mahdollisesti, jos siis maltamme.
Samban vuosi sitten leikattu jalka on toiminut hyvin, mutta kostea syksy toi riesaksemme tassutulehdus-kierteen,
josta siitäkin kyllä tällä kertaa melko mukavasti ja nopeasti selvisimme.
(c) Jonna Kainulainen
(c) Jonna Kainulainen
kaunista aurinkoista aamupäivää Tervakoskella ja sunnuntaina Helsingissä Kaivopuistossa sadepilviä uhmaten kääpiökoirien erikoisnäyttelyssä. Samba oli vauhdissa, innoissaan päästessään taas mukaan ja nautti viikonlopusta.
Agility meillä on nyt kulkuneuvon puuttuessa jäänyt syystauolle, mutta viimeistään vuodenvaihteen
jälkeen yritämme päästä mukaan johonkin ryhmään. Veikkaanpa että Sambakin odottaa innoissaan
agilityilemään pääsyä.
Samban jalka on loistokunnossa. Kesällä ei paljoa ole ehditty mitään treenailemaan, mutta lihakset ovat hyvät :)
09.07.2007 Samba Agirotu 2007 -tapahtumassa
Viimeiset
agitreenit joissa kävimme pidettiin Helsingissä juuri ennen
juhannusta, mutta kouluttajamme
oli niiiin loistava (Meri Alku), että agirotu -tapahtumassa Samba
ylitti täysin odotukseni ja päivästä jäi
tosi mukavat muistot. Lämpimät kiitokset Merille loistavasta
opastuksesta ja suuret kiitokset kaikille mukaville
leijonien kanssa kisanneille ohjaajille :)
Samban
kanssa kisasimme joukkueessa nimeltä Mahtava Peräsin, ja lähdimme
kolmantena radalle, heti
Lystin ja Lillin perään. Radalla oli aitojen lisäksi
rengas, puomi, 2x putki, A sekä muuri, yhteensä 18 estettä.
Samballe on nuo putket jostakin syystä muodostuneet ongelmaksi,
mutta nyt ensimmäiseen putkeen Samba
syöksyi oitis, ei kait tajunnutkaan minne meni. Toinen putki
tuottikin hiukan lisäaikaa kun mietimme, kumpi
sinne putkeen menee... ja "sambailimme" siis hiukan putken suulla. Puomikin
vaati hiukan suostuttelua, mutta
se mikä yllätti minut oli A. Olin aivan varma että Samba
ei siihen mene, ja niinhän se siihen A:n eteen
pysähtyikin aluksi. Olin juuri aikeissa nostaa Sambaa alkuun
kun tyttö päättikin kavuta itse A:lle!! Loistava tyttö!!
Viimeiset esteet menimmekin täydessä hurmiossa, olin niiin
ylpeä hienosta tytöstäni :) Aika ei tainnut olla mikään
hyvä, 109 ja risat, virhepisteitä 15, mutta paransimme ainakin
tulosta edelliseen möllikisaan ;)
Mahtava päivä upeiden leijonakisaajien kanssa!
Viikko
sitten kävimme Samban kanssa näyttelymatkalla Eestissä
Pärnussa, josta tuloksena hyppyaskeleiden vuoksi EH, mutta seuraavana
päivänä Latviassa Ogressa onnistui paremmin, ei hyppyaskeleita,
ja tulos ROP ja SERT.
Vielä muutama näyttely ja sitten jäämme kesälomalle...
tai jatkamme lityilyä kuitenkin ;)
Alla olevien kuvien copyt: Tiina Hirvonen
Ekat kisat olivat siis Hesassa, Kontulassa. Lähtiessämme Riihimäeltä, jouduimme kiertämään Hyvinkään ja Hyrylän
kautta, koska 3-tie oli suljettu onnettomuuden vuoksi. Mutta ehdimme kuitenkin ajoissa kisapaikalle. Ilmon jälkeen
oli nopea rataan tutustuminen; 15 estettä joista 2xputki, pussi, muuri (uusi Samballe), pituus ja loput olivat aitoja.
Helppo rata, ihanneaika 35s. Ensimmäisen koirakon suoritettua radan lähes raketin nopeudella en voinut kuin ihmetellä,
mitä he tekivät mölleissä?? Samban kanssa starttasimme numerolla 9, ja siihen se hauskuus melkein loppuikin.
Samba siis on kuin onkin yhtä ujo kuin omistajansa; se ei halunnut suorittaa esteitä ennen kuin oli tutkinut jokaisen, turvalliseksi kaiketi. Etenimme siis tasaisen tappavan hitaasti, jokaisen esteen kohdalla sain tehdä suunnilleen
pellehyppyjä esteen toisella puolella houkutellessani Sambaa suorittamaan este. Olimme viidenneksi viimeisellä
esteellä kun pilli soi, ja ihmettelin että halutaanko meidät jo pois radalta, mutta ajattelin, että kun Hesaan asti
on tultu kisaan, niin hevillä ei keskeytetä, ja jatkoimme loppuun asti.
Lopputuloksia emme jääneet kuuntelemaan, vaan menimme kahville Arjalle ja Pampsulle. Katsoin listasta, että lopputuloksemme oli 108 ja risat ja sijoitus 6. Mitähän kummaa ne loput sitten mokasivat, koska kilpailijoita oli meidän jälkeemmekin ainakin 1, ehkä 2? Olisin toivonut että maalissa olisi joku selittänyt virheemme ja kertonut muutkin
mokat, nyt jäin kyllä hiukan tyhjän päälle. Nuo Samban esteen eteen pysähtymiset kaiketi katsottiin kieltäytymiseksi, mutta pääasia oli että Samba, joskin pienen suostuttelun jälkeen, suoritti jokaisen esteen, siitä olen onnellinen :)
Jos sijoituksemme todella oli kuudes, niin olisi ollut kiva tietää mistä se tuli. Olin aivan varma että olisimme olleet
viimeisenä. Aivan varmasti olimme ainakin hitaimmat, eipä ollut meikäläisen kuntokaan koetuksella. Vastaisuuden
varalle pitää opetella lisää pellehyppyjä.
Maanantaina treeneissä eräs terrieriuros hyökkäsi Samban päälle, mutta onneksi ei saanut osumaa, roikkui vain
karvoissa. Samba kuitenkin pelästyi niin paljon, että itseänikin jännitti josko se olisi vaikuttanut esteiden
suoritukseen kisoissa, mutta enpä usko että sillä oli mitään vaikutusta, Samba vaan jännittää uusia esteitä.
Maanantain treeneissä meille tuli uutena esteenä A, jota harjoittelimme harjalta alaspäin, mutta emme vielä nousseet ylöspäin. Ainakin Samballe jäi siitä ihan positiivinen kokemus treeneistä alkuvaikeuksien jälkeen.
Fysioterapiahoito (6 kertaa) on nyt ainakin toistaiseksi Sambalta ohi ja jalka vaikuttaa melko hyvältä tässä vaiheessa. Parempikin se on välillä ollut, mutta olen nyt huomannut kuinka tärkeää kuntoutuksessa on säännöllinen
päivittäinen reilun mittainen kävelylenkki. Tunnin päivittäinen kävely pururadalla saa ihmeitä aikaan, mutta jos
minulla on kiireisempi työviikko ja annan koirien itsekseen riehua ja juosta omalla pihalla, niin tulos on heti nähtävissä; Samba klenkkaa. Lihaskunto jalassa nyt kuitenkin on jo suhteellisen hyvä.
Toissaviikolla jouduin pitämään Samballa kauluria jatkuvasti, jottei se rapsuttaisi taas päänahkaansa rikki,
viime viikolla jätin kaulurin pois, eikä se päätään niin kovasti enää rapsuttanutkaan. Nyt kuitenkin viikonloppuna
huomasin että kutina on korvien takana sekä molemmissa kyljissä, ja koska kylkiä se rapsuttaa hampaillaan, niin
laitoinpa taas kaulurin kaulaan, jottei karvat ole kohta poikki. Uusia juttuja ei selvästikään ole vaikea myydä
minulle, sillä nyt olemme kokeilleet Samban kutinaan suolahoitoa Koirakylpylä Aptuksessa. Puoli tuntia kerran viikossa toukokuun loppuun asti on varattu ja toive tietysti on että kutinasta pääsemme eroon.
Ja Sambahan on nyt sitten allergiaruokavaliolla, mutta onneksi nämä nappulat maistuvat Samballe tosi hyvin,
sopivat myös motivaationappuloiksi agitreeneihin :)
Agitreeneissä Espoossa olemme siis käyneet jälleen, ja tänään saimme tiedon että pääsemme myös Hyvinkäälle jatkoryhmään, loistava juttu :) Sunnuntaina haimme jo kilpailukirjankin, eli suunnitelmissa on ihan oikeisiin
kisoihinkin jonakin päivänä päästä, kunhan nyt ensin mölleillään :)
Samballa alkoi kutinaa päässä vuoden vaihteen tienoilla. Sen vuoksi lopetin lohiöljyn antamisen Samballe, ja
kala sekä naudan liha poistettiin myös ruokavaliosta syyn selvittämiseksi. Ihon kutina on nyt rauhoittunut kortisonilääkityksen myötä, mutta ei ihan kokonaan poistunut. Lääkekuuria on kuitenkin vielä jäljellä viikko.
Samba on kutinan takia pesty joka 3.päivä muistaakseni Virbac -nimisellä kutinaa rauhoittavalla shampoolla ja tämä shampoo jättää turkin tosi hyvän tuntuiseksi.
Fysioterapiassa olemme käyneet suunnilleen kerran viikossa, ja eilen illalla kävimme jälleen. Leikatun jalan
lihasten lämmittelyn jälkeen Samba laitettiin vedenalaiselle juoksumatolle, ja siinä 15 minuutin reippaan
kuntoilun jälkeen jalka oli taas entistä ehompi. Päivämme oli muutenkin taas niin tapahtumarikas, että kun
illalla Samba otti makkarin ikkunalaudalta makuupaikan, niin ei siitä enää hievahtanutkaan.
Agilitytreenimme alkavat vihdoin ensi viikolla muutaman kuukauden tauon jälkeen ja veikkaanpa että Samba on
taas aivan innoissaan treenien jatkumisesta.
Fysioterapeutti Anna-Kaisa Ventomäki kävi Samban kropan kauttaaltaan läpi ja hieroi sen, löysi siis myös jumittuneita paikkoja, lähinnä oikeelta puolelta edestä ja takaa. Puolen tunnin hieronnan jälkeen mentiin tutustumaan vesijuoksumattoon. Se olikin aluksi jännittävä kokemus Samban mielestä, vaikka vettä tuo tyttö ei jännitä yhtään.
Vajaan viiden minuutin matolla kävelyn jälkeen alkoi Samban jalka väsyä, ja tavoite on nyt asetettu nyt kymmeneen minuuttiin. Kävelyn jälkeen Anna-Kaisa vielä hieroi Samban jalan ja näytti kuinka paljon enemmän jalka ojentuu
suoraksi nyt kuin käsittelyn alkuvaiheessa. Jalan liikerata ei siis ole vielä aivan kunnossa, sen eteen on tehtävä
vielä työtä, samoin kuin lihaksiston vahvistamiseen.
Anna-Kaisa suositteli useamman kerran hoitojaksoa, lisäksi saimme kotihoito-ohjeita, mm. tasapainottelu epätasaisella alustalla, rinteessä kulkeminen zik-zakkia, ja kahdeksikko hitaasti kulkien.
Samban jalka on tosi hyvä nyt, vaikkakaan ei täydellinen. Lihaksisto on kehittynyt, mutta vaatii vielä kiinteytystä ja vahvistumista. Samba ei ole enää loikkinut kolmella jalalla, vaan käyttää ihan kunnolla leikattua jalkaansa ja varaa jo painoakin sille.
16.02.2007 Eilen päättyi agilityn jatkokurssimme Espoossa. Päätöspäivän kunniaksi kouluttajamme Camilla
päätti pitää meille kisat; 8 esteen rata kahdella valssilla. Koska olemme täysin amatöörejä, niin unohdamme
nyt ajat, mutta ensimmäinen kierros meni Samballa parhaiten. Toisella kierroksella oma ohjaukseni oli ihan
hukassa ja aikaa meni palkkaukseen, jota taas oli tehtävä jotta Samban saa mukaan matolle jääneistä makkaran hajuista :/ Viimeisellä kierroksella keskittyminen oli taas parempaa ja aikakin jo hipoi hiukan ensimmäisen kierroksen aikaan.
Kilpailijamme, pojat Pongo ja Erno, taas aloittivat maltillisesti rataan ja esteisiin tutustuen, ja loppua kohden jo löytyi vauhtiakin, ja loppujen lopuksi Pongo teki viimeisellä kierroksella ajan, jolla päihitti kaikki muut.
Samba oli aivan innoissaan, varsinkin matkan varrelta löytyneiden nakinpalojen vuoksi, ja uutta kurssia odotamme
innolla.
Samba hierojansa Annen käsissä
:)
Takana on rankka syksy, samanlainen kuin
kaksi vuotta sitten Mikosia hoitaessa, mutta tämä syksy on mennyt Sambaan keskittyen.
Kaksi vuotta sitten jouluna tiesin, että Mikos on
pian taas elämänsä kunnossa, ja tänään voin sanoa
että pian on Samba elämänsä kunnossa. Samban
jalan lihakset ovat kehittyneet hitaasti, varmasti
jalka olisi paremmassa kunnossa, jos minulla olisi ollut enemmän aikaa treenata Samban kanssa. Mutta joka tapauksessa Samba käyttää jalkaa, ei aina juostessaan, mutta ainakin ravissa.
Hymyilemättä ei voi olla kun katsoo kuinka Sambaa
menee sohvan alle ja operoitu jalka on käytössä siinä ryömiessään. Tai kun Samba hyppii sänkyyn ja alas.
Tai rapsuttaa leukaansa, tai kun Samba kirmaa ulkona Mikosin tai Topin kanssa.
Joulu tuo meille ainakin ilon, jo toisen kerran.
useamman esteen rataa: hyppy-puomi-putki-hyppy-kepit-hyppy. Harjoittelimme myös viime kerralla opeteltua rengasta. Loistavia suorituksia ei ollut pelkästään Samballa, vaan myös muilla ryhmämme leijonilla. Tosi hienoja koiria :)
30.11.2006 Viikko sitten menimme mukaan leijonien agi-treeneihin saadaksemme lisää töitä Samban jalalle.
Ensimmäisellä kerralla opettelimme hyppyesteen sekä putken ja tänään tuli uusina pujottelukepit sekä puomi. Näistä neljästä esteestä tuntuu Samba viihtyvän parhaiten putkessa; sinne kun oli joku jättänyt mahdottoman hyviä
herkkuja, niin toisesta päästä kun Samban lopulta sai houkuteltua ulos, niin se jo kirmasi takaisin sisään putken
toisesta päästä :).
Jalka on voimistunut tosi paljon, mutta muutaman päivän on nyt taas ollut ontumista ja syyksi epäilen vähäistä
liikuntaa. Pellolle ei ole menty lumien sulettua ja työkiireet haittaavat harrastusta. Meillä siis odotellaan paljon
lunta jouluksi ;)
Muutoin kaikki meni ok, mutta ensimmäistä kertaa esteen ylittäminen tuotti päänvaivaa. Se ei kuitenkaan johtunut leikatusta jalasta, vaan nyt syynä oli selvästikin se, että viikonloppuna Samba alkoi nuolla anturoitaan, aloitti
takajaloista ja nyt ollaan oikeassa etujalassa sen verran kipeesti että ontuu sitä ja sen vuoksi ei oikein innostunut hyppäämään. En ole löytänyt anturoiden välistä muuta kuin nuolemisen aiheuttanutta punoitusta, enkä oikein
ymmärrä mikä tämän nuolemisen nyt aiheuttaa. Kauluria on siis pidetty taas tämä viikko jotta se estäisi nuolemista,
mutta kyllä Samba on yhtä kekseliäs käyttämään kauluria kuin isänsäkin niin että nuoleminen onnistuu kuitenkin.
Mutta tänä iltana menemme käymään hierojalla, toivottavasti häneltä saan joitakin neuvoja ja ohjeita Samban kuntoon saamiseksi. Ainakin tiedämme sitten, missä kunnossa Samban lihaksisto on, ja veikkaisin kyllä että tuohon anturoitten nuolemiseen voi olla syynä joko kipeytyneet lihakset tai stressi.
olevan leikkaushaavan päältä poistettiin haavateippi ja haava on hyvin parantunut. Jalka on vielä kivulias ja siinä on varmasti vielä särkyä, mutta Samba on ollut tosi reipas ja jo innoissaan leikkii ja juoksee toisten mukana pihalla.
mutta nopeasti edetessä se alkaa loikkimaan kolmella jalalla.
jalalla tanssin sivulta sivulle.
kannattelun takia. Viime viikolla Samba oli loukannut jalkansa ja ontui sitä ja oli kivulias.
polvilumpio on hieman löysä, muttei luksoidu kuitenkaan paikaltaan. Vasen polvilumpio terve.
verenkiertohäiriöstä johtuva luun kuoliosairaus. Tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sairaus on resessiivisesti periytyvä,
eikä sairasta yksilöä tule käyttää jalostukseen.