Luonnetesti - mitä ja miksi?

Suomalainen luonnetesti on otettu käyttöön vuonna 1976 ja perustuu pääperiaatteissaan
Ruotsin armeijan työkoirien soveltuvuustesteihin.
Kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana testiä on kuitenkin kehitetty jatkuvasti paremmin vastaamaan
nykypäivän harrastus- ja seurakoirien perusominaisuuksia. Alkuaikojen teknisesti aina samalla kaavalla ja
 voimalla suoritettu testi on muuttunut vuosien kuluessa paremmin huomioimaan koirien perusluonteen,
ja nykyisin jokainen testin osuus suoritetaan aina koiran ehdoilla.
Testitilanteen hyökkäyksien voima riippuu aina testattavasta koirasta.
Näin pyritään varmistamaan, ettei koiralle jää testitilanteesta traumoja kotiin vietäväksi.

Periaatteessa luonnetesti etsii kaikissa suorituksissa reaktioita, ja toisilla koirilla nämä saadaan
näkyviin huomattavasti pienemmillä ärsykkeillä kuin toisilla.
Tämä on aiheuttanut paljonkin kiistelyä testiyleisön joukossa,
kun toisille koirille esimerkiksi puolustushalua testattaessa testituomarin hyökkäys ohjaajaa kohden loppuu jo
hyvin aikaisin, ja toisen koiran tapauksessa hyökkäävä tuomari saattaa jopa käydä fyysisestikin ohjaajaan käsiksi.
Mikäli koira selkeästi jo hyökkäyksen alkuvaiheessa ilmaisee alistuvansa ja halunsa paeta, on täysin turhaa
rasittaa koiraa tarpeettomasti jatkamalla uhkaa. Yksi testituomarin tärkeimmistä tehtävistä,
jonka aina tulee voittaa yleisön viihdyttäminen, on estää koiran liiallinen rasittaminen.
Sama koskee kaikkia testitilanteitä, koira määrää aina suorituksen voiman.

TESTATTAVAT OMINAISUUDET

Suomalaisen luonnetestin tuloksissa arvioidaan koiraa yhdeksän eri ominaisuuden suhteen.

1) Toimintakyky
Eräs testin tärkeimmistä tuloksista. Toimintakyvyn arvosana kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja
erilaisissa sille uusissa tilanteissa. Toimintakykyä ilmaisee yhtälailla puolustautuminen kuin pakokin,
toimintakyvyttömyys ilmenee koiran pyrkiessä joko mitätöimään tilanteen,
tai sen muutoin jähmettyessä paikalleen mitään tekemättömäksi.

Toimintakyvyn testaamiseen on luonnetestissä kaksi erikoiskoetta: KELKKAKOE, jossa vedetään
esim. kelkalle kyhättyä epämääräistä ihmistä muistuttavaa hahmoa hiljalleen kohti koiraa.
Hahmo vedetään lopuksi aivan ohjaajan luo. Koiran tulee pelätä hahmoa ja väistää sitä -
varsinainen toimintakyky mitataan kelkan pysähdyttyä: miten nopeasti koira tulee tutkimaan sille pelottavaa "mörköä".

Sekä nk. PIMEÄ HUONE, jossa ohjaaja menee koiraa peräänsä kutsuen heikosti valaistuun tilaan (kellari tms).
 Koira jää toisen tuomarin kanssa ulkopuolelle odottamaan kunnes ohjaaja on poistunut,
ja se päästetään hetken kuluttua sisään. Koiran tulisi etsiä ohjaaja
pimeästä ilman apua (kutsu tms). Tässä kokeessa ei etsimiseen kulutettu aika merkitse mitään,
 kunhan koira liikkuu - toimii - koko ajan. Tästä osasuorituksesta puuttuu kelkkakokeeseen oleellisesti kuuluva uhka.

2) Terävyys
Terävyys on koiran taipumusta reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaa ihmistä kohtaan.
Mitä terävämpi koira on, sitä pienemmästä ärsytyksestä se käyttäytyy aggressiivisesti.

Terävyyden arviointiin on luonnetestissä oma erikoiskokeensa: Koira kiinnitetään lyhyellä taluttimella seinään tms.
ja ohjaaja poistuu näkyvistä. Koiran rauhoituttua alkaa toinen testituomareista lähestyä sitä ensin epäröiden,
ja lopuksi selkeän uhkaavasti. Saavuttuaan koiran luo tuomari lopettaa uhkaamisen ja alkaa puhua koiralle
ystävällisesti. Koiran tulee lopettaa kaikki aggressiivinen tai pelokas käyttäytyminen
ja antaa nyt ystävällisen hyökkääjän koskea itseensä.

3) Puolustushalu
Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa. Tätä kuten muitakin ominaisuuksia
arvioitaessa pyritään luonnetestissä arvioimaan nimenomaan halua, ei opittua kykyä.
Koiran toiminnan voimakkuus sen puolustaessa ohjaajaansa ei vaikuta arvosanaan, tärkeämpää on mm.
 sen asema ohjaajaan ja hyökkääjään nähden.
Kun koira pyrkii pysymään ohjaajan ja hyökkääjän välissä osoittamatta minkäänlaista aggressiivisuutta,
voidaan katsoa sillä selvästi olevan puolustushalua, kun taas voimakkaastikin
ohjaajan selän takaa haukkuva ja muriseva koira saattaa omata puutteita tässä ominaisuudessa.

Puolustushalua testataan suorittamalla hyökkäys koiran kanssa kulkevaa ohjaajaa kohti.

4) Taisteluhalu
Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan leikkimieliseen (tai todelliseen) taisteluun
saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Tämä ilmenee useimmiten leikkimishaluna.
Väsyessään fyysisesti koira jatkaa toimintaa nimenomaan taisteluhalunsa avulla.

Luonnetestissä taisteluhalua mitataan erikoiskokeella, jossa tuomari leikkii koiran kanssa kepillä, rätillä tms.
Kun koira kiinnostuu lelusta, aloitetaan taisteluleikki, joka lopuksi lopetetaan "kesken", jotta
nähdään haluaako koira vielä jatkaa sitä oma-aloitteisesti. Kaikki koirat eivät ole tottuneet leikkimään
ihmisen kanssa, tai ovat perusluonteeltaan pidättyväisiä vierasta kohtaan, joten niiden ei voi
odottaakaan leikkivän vieraan ihmisen kanssa. Tässä tilanteessa annetaan ohjaajan yrittää
leikkiä koiransa kanssa. Vaikka koira ei leikkisi ollenkaan, näkyy taisteluhalu muissakin luonnetestin
osasuorituksissa (esim. kelkkakokeessa). Pelkkä leikkiminen ei ratkaise annettavaa arvosanaa.

5) Hermorakenne
Koiran hermojen vahvuus on sen tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä.
Tämä ominaisuus ei ole mitenkään omistajan vaikutettavissa.
Syntyään hermoheikkoa koiraa ei voi esimerkiksi pentuajan totuttamisella parantaa.
Samoin perimältään hyvähermoinen koira kestää merkittävästi enemmän "kolhuja"
elämässään niiden vaikuttamatta sen käyttäytymiseen.

Hermorakennetta tarkkaillaan koko luonnetestin ajan. Optimissaan koiran
tulisi kohdata järkkymättä kaikki testiin kuuluvat oudot tilanteet.

6) Temperamentti
Temperamentti on koiran kyky havainnoida ympäristöään ja toimia sen mukaisesti.
Kyse ei ole ainoastaan sen nopeudesta reagoida, vaan optimissaan koiran tulisi havaita kaikki siihen vaikuttavat
ympäristön tapahtumat ilman viivettä ja reagoida niihin. Temperamentin ollessa liian korkealla,
häiritsevät kaikki ympäristön tapahtumat sen keskittymistä tilanteisiin.
Temperamentin arviointiin on oma erikoiskokeensa: Ohjaajan kanssa kulkevan koiran perään lasketaan esim. telineellä
oleva kivillä tms. täytetty tynnyri, jolla pyritään aikaansaamaan koiralle takaa-ajotilanne.
Koiran väistöliikkeen voima ja hallinta kuvaavat sen temperamenttia.

7) Kovuus
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille epämiellyttäviä (ja muitakin) kokemuksia ja
välttää niiden kohtaamista uudelleen. Tämä ominaisuus on ratkaisevassa asemassa
koiran käyttäytymisen ilmenemiseen. Perimältään pehmeän koiran näkyvä
 käyttäytyminen muuttuu etenkin sen elämän alkuvaiheessa paljonkin kokemuksien perusteella,
kun taas kova koira ei anna näiden vaikuttaa käytökseensä.

Luonnetestissä koiran kovuutta tarkkaillaan koko testin ajan, ja lisäksi sille on oma erikoiskokeensa:
Ohjaajan kanssa kulkeva koira pelästytetään esimerkiksi kulman takaa äkkiä sen
eteen avatun sateenvarjon avulla. Koiraa ei päästetä selvittämään mitä tapahtui, vaan ohjaaja
vie sen pois paikalta heti varjon avautumisen jälkeen. Hetken päästä ohjaaja palaa koiran kanssa
tapahtumapaikalle. Pehmeä koira ei tule vapaa-ehtoisesti uudelleen paikalle, vaan tarvitsee
houkuttelemista - kova koira puolestaan ei muista tapahtunutta,
vaan kulkee reippaasti uudelleen tapahtumapaikalle.

8) Luoksepäästävyys
Luoksepäästävyyttä mitataan koiran suhtautumisella vieraaseen,
ystävällisesti käyttäytyvään ihmiseen. Koiran tulisi antaa tämän ottaa kontakti ja koskea itseensä.

9) Suhtautuminen ampumiseen
Luonnetestiin kuuluu aina kaksi 9mm pistoolilla ammuttua laukausta. Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä
laukauksista huolimatta. Laukaukset ammutaan testin viimeisenä osiona, jotta mahdollisesti
ampumiseen voimakkaasti reagoivien koirien muut ominaisuudet saadaan arvioitua
 ilman laukausten aiheuttamaa painetta.

TESTIN TULOKSET

Edellä luetellut ominaisuudet arvioidaan kuusiportaisella asteikolla +3 ... -3,
 jolla negatiiviset arvosanat ilmentävät ei-toivottua käyttäytymistä. Useimmissa arvosanoissa
testin kannalta korkein arvosana +3 ei suoraan kuvaa testattavan ominaisuuden suurinta tasoa tai voimaa,
 esimerkiksi puolustushalun +3 arvosana annetaan kohtuullista halua osoittavalle koiralle - suuri
tai erittäin suuri hillitsemätön puolustushalu alentaa arvosanaa. Vain toimintakyvyn
ja hermorakenteen arvostelussa korkein arvosana vastaa ominaisuuden suurinta voimakkuutta.
Kullekin ominaisuudelle on lisäksi määritelty kerroin (1-35), jolla kerrottuna annetut arvosanat
 muodostavat testin loppupisteet. Kertoimet on määritetty testattavien ominaisuuksien
koulutettavuuden peittämiseksi: esimerkiksi koiralle helposti koulutettavan puolustushalun
kertoimena on 1, kun taas hermorakenteen kerroin on 35. Poikkeuksena on suhtautuminen ampumiseen,
joka arvioidaan vain asteikolla + ja -. Miinus ilmaisee koiran suhtautuneen voimakkaan pelokkaasti ampumiseen.

Testin loppupistemäärä ei käytännössä kerro lähestulkoon mitään itse koirasta, vaan tulos on
luettava eri osa-alueiden arvosanoista. Testin maksimipistemäärä - 300 pistettä -
ei suinkaan ole optimi kaikille koiraroduille. Testituloksia tarkasteltaessa tulee aina muistaa
rodun alkuperäinen tarkoitus, ja verrata tuloksia sen vaatimuksiin.
Esimerkiksi suurikokoisille seurakoiraroduille testin optimiarvot
(suuri taisteluhalu, vilkas temperamentti, kohtuullinen terävyys jne.)
eivät kuulu, eikä niitä tule testituloksessa toivoakaan.

Esimerkin loppupistemäärän harhaanjohtavuudesta löydät klikkaamalla TÄSTÄ.

MIKSI TESTAISIN KOIRANI?

Luonnetesti on maassamme ainoa virallinen koiran käyttäytymistesti. Kahdenkymmenen
vuoden aikana on testattu n. 10.000 eri rotujen edustajaa, joista nykyisellään lähes
kolmannes edustaa muita kuin perinteisiä palveluskoirarotuja. Useimmat testattavat ominaisuudet
ovat tärkeitä kaikille koirille, ja niiden ollessa myös periytyviä, tulisi muidenkin kuin
varsinaisten palveluskoirien jalostuksessa huomioida luonteenominaisuudet nykyistä selvemmin.
Koiran ulkomuotoa arvioidaan normaalisti vuodessa vain muutaman viikonlopun aikana näyttelyissä,
mutta sen luonteen kanssa olemme tekemisessä 365 päivää vuodessa koko sen elämän ajan.

Kaikille koirille niiden olemassaolon tarkoituksesta riippumatta, tärkeitä ominaisuuksia ovat mm.
hermorakenne, kovuus, luoksepäästävyys ja toimintakyky (käytännössä rohkeus).
 Kun kaikkien mainittujen ominaisuuksien on lisäksi todettu periytyvän, on niiden
myös niiden virallinen mittaaminen tärkeää. Jalostuksessa tulisi välttää yhdistämästä kahta samoilta
ominaisuuksiltaan heikkoa koiraa keskenään. Esimerkiksi kahden normaaliakin elämää häiritsevässä
määrin pehmeän luonteen omaavaa koiran yhdistäminen tuottaa melkoisella varmuudella myös pehmeitä jälkeläisiä.

Luonnetesti antaa paljon myös koiran omistajalle . Koiran suhtautuminen tähän sille outoon
tilanteeseen tuo useimmiten omistajalle yllätyksiä. Omat kuvitelmat koirasta kääntyvät testissä usein
päälaelleen, ja testin tulokset saattavat selittää paljon koiran jokapäiväisen käyttäytymisen syistä.

Itse testitilanne ei aiheuta normaalille kotikoirallekaan pysyviä traumoja.
 Tuomareiden ammattitaito takaa kullekin koiralle sen perusominaisuuksia vastaavan käsittelyn,
ja ääritapauksissa testi keskeytetään ennen koiran liiallista paineistamista.

Luonnetestejä järjestetään kesäkaudella (huhtikuu - marraskuu) kaikkialla Suomessa.
Testikalenteri julkaistaan sekä KOIRAMME-, että PALVELUSKOIRAT -lehdessä.
Testin hinnalla saat vähällä vaivalla mielenkiintoista tietoa koirasi käyttäytymisestä
ja annat arvokasta informaatiota myös koirasi kasvattajalle!

Luonnetestiin osallistuvan koiran tulee olla täyttänyt 2 vuotta, mutta se ei saa olla yli kuusivuotias.
 Koiran tulee olla tunnistusmerkitty ja terve testaushetkellä.
 Mukana on oltava alkuperäinen rekisterikirja, pitkähkö, vahva talutin ja mieluusti ei-kuristava nahkapanta.

---

Ominaisuuksien väliset korrelaatiot

Eri testattavien ominaisuuksien välisistä riippuvuuksista (korrelaatioista) on käyty keskustelua
koko luonnetestitoiminnan historian ajan. Eri rotuyhdistysten lehdissä on julkaistu yhteenvetoja
testattavien ominaisuuksien keskinäisistä suhteista. Näiden yhteenvetojen tulokset ovat olleet kuitenkin hyvin vaihtelevia.
Analyysit on tehty yleensä vain ko. rodun tuloksista, jolloin materiaalin kokonaismäärä
ei ole riittävä luotettavien tulosten saamiseksi.  

Alla olevassa taulukossa on esitetty 8787 kaikkien
rotujen luonnetestituloksista lasketut eri ominaisuuksien väliset korrelaatiot.

Punaisella merkityt arvot ovat tilastollisesti merkitseviä.

Selkeimmin muiden ominaisuuksien kanssa korreloi kovuus. Kovuuden vaikutus muihin testattaviin
ominaisuuksiin on selkeä. Etenkin toimintakyky edellyttää selvästi jonkin asteista kovuutta testattavalta koiralta.

Selkeästi toisistaan riippuvia ovat myös terävyys ja puolustushalu. Toimintakyvyn korrelointia muihin ominaisuuksiin
selittää myös ko. ominaisuuden arvosteluperiaatteet: saadakseen toimintakyvystä
arvosanan suuri tulee koiran osoittaa toimintakykyään reagoimalla oikein kaikkiin testin osasuorituksiin

Myös negatiivisia korrelaatioita on nähtävillä. Hermorakenteen ja temperamentin käänteinen suhde -
matalampi temperamentti, parempi hermorakenne - saattaa osaltaan selittyä myös virhetulkinnoista.
Matalatemperamenttinen koira antaa helposti kuvan todellisuutta paremmista hermoista.
Terävyys ja luoksepäästävyys suhtautuvat myös luonnollisesti toisiinsa käänteisesti -
 korkea terävyys heikentää koiran luoksepäästävyyttä.

Rotukohtaiset ominaispiirteet

Hyvää hermorakennetta tarvitaan aina..

uonnetestin tulokset eroavat selkeästi eri rotujen kohdalla. Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus
määrää pitkälle rodun luonteenpiirteet. Esimerkiksi varsinaiset paimentavat koirarodut
ovat temperamentiltaan korkeampia ja kovuudeltaan pehmeämpiä kuin esimerkiksi vartioivat paimenkoirarodut.

Toisaalta luonnetestitulosten antama kuva kunkin rodun luonteenpiirteistä kuvastaa myös voimakkaasti ko.
rodun senhetkisen kannan tasoa Suomessa. Yhteenveto testituloksista saattaa
näin ollen poiketa suurestikin rodun alkuperäisestä luonteenkuvasta.

Rotujärjestöjen tulisi luoda harrastamilleen roduille luonnetestilomaketta mukaileva suositus,
johon testattavien koirien tulosten eri osa-alueista saamien arvosanojen tulisi optimissaan sijoittua.
Tämän suosituksen tulisi perustua rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, ja toisaalta pyrkiä paikkaamaan
rodun nykykannassa ilmeneviä puutteita. Testitulosten vertaaminen tähän suositukseen
antaa rotujärjestöille merkittävästi luotettavamman arviointipohjan kuin
kaikilta osin testin korkeimpiin arvosanoihin tähtääminen.

Kullakin rodulla on sille tyypilliset ominaispiirteet myös luonteessa,
ja vain muutamalla rodulla voidaankin asettaa loppupisteiden tavoitteeksi täydet 300 pistettä.

Testistä saatujen loppupisteiden merkitys on hyvin vähäinen, eikä niitä - ääritapauksia (yli 250 tai negatiivinen)
 lukuunottamatta tulisi huomioida. Klikkaa TÄSTÄ saadaksesi esimerkin loppupisteiden harhaanjohtavuudesta.
Testituloksen todellinen anti löytyy kunkin osasuorituksen arvosanoista ja niiden selväkielisestä kuvauksesta.

Luonnetestisääntöjen muutos (1.1.96 alkaen) ja sen mukanaan
tuoma testilomakkeen yksinkertaistaminen on aiheuttanut jonkin verran vaikeuksia tulosten vertailussa.
Vertailtaessa ennen sääntömuutosta saatuja tuloksia uudempiin, on kuitenkin testin perusajatus säilynyt ennallaan.
Vertailukelpoisia ovat edelleenkin osasuorituksista saatujen ei-toivottujen (negatiivisten) ja
toisaalta optimiarvosanojen (+3) osuudet. Näiden avulla voimme luotettavasti vertailla esimerkiksi eri rotujen
tai urosten jälkeläisten testituloksia lomakkeen muuttumisesta huolimatta. Ainoa poikkeus
on Luoksepäästävyyden optimiarvosanojen osuus: Lomakkeen muutos kasvatti selkeästi +3 -arvosanojen
osuutta, joten näiden vertailu on käytännössä epäluotettavaa.

Rotujen ominaispiirteitä voidaan siis luotettavasti tarkastella näiden ääriarvojen esiintymistiheydellä.

Rotukohtaiset luonneprofiilit

Tässä esitettävien rotuprofiilien tarkoituksena on kuvata eri rotujen luonnetestitulosten perusteella
näkyviä luonteen erityispiirteitä. Jokaisella rodulla on sen alkuperäistarkoituksen ja kannan
 tämänhetkisen tilanteen mukainen oma luonnekuvansa, joka tulee aina muistaa huomioida
 sen yksilöiden tuloksia tarkasteltaessa. Kunkin rotuyhdistyksen tulisi määritellä
omalle rodulleen tavoitteellinen luonnetestitulos, johon rodun alkuperä
huomioiden eri yksilöiden tuloksien tulisi optimissaan sijoittua.

Vertaamalla yksilökohtaisia luonnetestituloksia (osa-alueiden arvosanoja) tähän tavoitteeseen ja
toisaalta rodun nykykannan kokonaistilaan voidaan yksittäistä testitulosta arvioida oikein.
Aivan liian yleisesti testituloksesta nähdään vain loppupistemäärä, jolla ei käytännössä
ole lähes mitään merkitystä. Vain loppupistemäärien äärilaidat (negatiiviset ja yli 250 pisteen tulokset)
sinällään antavat kuvan testatusta koirasta. Katso myös esimerkkiä
loppupistemäärien harhaanjohtavuudesta klikkaamalla TÄSTÄ.

Luonnetestilomakkeella korkeimman pistemäärän (+3) antava testattavan
 ominaisuuden taso ei yleensä ole ko. ominaisuuden suurin voima.
 Esimerkiksi kovuuden osalta asteikko on seuraavanlainen:

+3 Kohtuullisen kova
+2 Kova
+1 Hieman pehmeä
-1 Erittäin kova
-2 Pehmeä
-3 Erittäin pehmeä

Tämän vääristymän vuoksi on alla esitetyissä rotukohtaisissa profiileissa kaikkien ominaisuuksien arvosanat
 käännetty kuvaamaan ko. ominaisuuden voimakkuutta asteikolla 1-5. Näin saadaan luotettavampi
kuva rotujen todellisesta tilanteesta. Ylläolevan esimerkin kovuuden arvosana-asteikko on muutettu seuraavaksi:

5 - Erittäin kova / Kova
4 - Kohtuullisen kova
3 - Hieman pehmeä
2 - Pehmeä
1 - Erittäin pehmeä

Tämä muunto on toteutettu kaikkien testattavien ominaisuuksin kohdalla.

Eri rotujen profiilit poikkeavat toisistaan melkoisesti. Ja näin tuleekin olla - esimerkiksi belgianpaimenkoiran
perusluonteella varustettu suuri seurakoira saattaisi olla käytännössä melkoinen katastrofi.
Alla esimerkki kahdesta profiililtaan selkeästi toisistaan poikkeavasta rodusta.

Profiilikuvassa on esitetty sinisellä kaikkien testattujen koirien kunkin ominaisuuden keskimääräinen taso,
sekä keltaisella kulloinkin käsiteltävän rodun poikkeama tästä kaikkien rotujen keskiarvosta.
Mikäli keltainen alue sijoittuu jonkin ominaisuuden osalta sinisen sisäpuolelle (vasemmanpuoleinen mallikaavio),
on ko. ominaisuuden voimakkuus tällä rodulla keskimääräistä heikompi. Mikäli keltainen alue puolestaan
sijoittuu sinisen ulkopuolelle, on tämä ominaisuus käsiteltävällä rodulla keskimääräistä voimakkaampi.
Kaavioiden asteikko vaihtelee, joten kannattaa myös tarkkailla erojen suuruutta eri roduilla.

Luonnetesti Yleistä

Luonnetestiin osallistumisen edellytyksiä ovat:

• Koira on rekisteröity SKL:n koirarekisteriin (monirotuisia ei testata)

• Koira on täyttänyt kaksi vuotta, muttei vielä 7 vuotta.

• Koira on tunnistusmerkitty

• Rekisterikirja on testitilaisuudessa mukana

Luonnetestissä kaksi tarkoitukseen koulutettua tuomaria arvioi koiran
 käyttäytymistä erilaisissa sille aiheutetuissa normaalista poikkeavissa tilanteissa.

Testissä saa arviot koiran luonteesta seuraavien ominaisuuksien osalta:

TOIMINTAKYKY

Tämä ominaisuus on lähinnä rinnastettavissa inhimilliseen käsitteeseen "rohkeus".
Testissä tarkkaillaan ennen kaikkea koiran kykyä järjestelmälliseen toimintaan hämmennyttyään tai pelästyttyään

TERÄVYYS

Tämä ominaisuus kertoo miten herkästi koira reagoi aggressivisesti tuntemattomaan uhkaajaan.

PUOLUSTUSHALU

Tällä arvosanalla kuvataan koiran synnynnäistä halua puolustaa uhattua laumaansa (=ohjaajaansa).

TAISTELUHALU

Taisteluhalu on koiran synnynnäinen halu leikkimieliseen kamppailuun.
Esimerkiksi monelle koiralle mieluisat riepotusleikit perustuvat tähän palveluskoirille tyypilliseen ominaisuuteen.

HERMORAKENNE

Tämä testin tärkein arvosana kuvaa koiran hermojen kokonaiskestävyyttä
ja se näkyy testissä koiralle aiheutettujen paineiden sietokykynä.

TEMPERAMENTTI

Tämä arvosana kuvaa koiran kykyä havannoida ja osallistua ympäristönsä tapahtumiin, sen vilkkautta.

KOVUUS

Koiran kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa epämiellyttäviä tapahtumia.
Pehmeä koira ei kerran pelästyttyään enää vapaaehtoisesti palaa uudelleen samaan
 tilanteeseen, kun kova koira taas unohtaa tapahtuneen heti, eikä "muista" tapahtumapaikkaa mitenkään.

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS

Tämä arvosana kuvaa koiran suhtautumista vieraaseen, ystävälliseen ihmiseen.
Optimitilanteessa koiran tulisi suhtautua tuttavuutta tekevään ihmiseen
ystävällisesti ja avoimesti, kuitenkaan mielistelemättä tätä.

Luonnetestisäännöt TÄSTÄ linkistä.

Lähde: Suomalainen luonnetesti: www.dogsports-online.com